Maria Hahkala –luonnonlapsi

Maria Hahkala on liikkunut luonnossa pienestä pitäen: hiihtänyt ja samoillut partiolaisena. Nykyisin metsistä ja meren ääreltä löytyy rauhaa ja inspiraatiota. Saman rauhan hän osaa säilyttää myös suunnittelutyössään.

Kun Maria pikkutyttönä piirsi lyijykynällä ja maalasi vesiväreillä, hän tunsi tekevänsä jotain erityistä. Hieman vanhempana uutisgrafiikat herättivät hänen kiinnostuksensa. Mielenkiintoista oli se, että yksi kuva uutisankkurin vieressä esitti kaiken tarpeellisen.
– Jo 13-vuotiaana sanoin, että tulen olemaan tekemisissä visuaalisten asioiden kanssa. Otin opiskelupaikosta selvää ja innostuin graafisesta alasta, Maria sanoo.

Ennakoin, valmistelen ja käyn läpi päivän asiat. Mutta ei sekään haittaa, jos suunnitelmaan tulee särö. Siihen olen oppinut lasten myötä.

Ei ihme, että suunnitelma oli valmiina jo varhain. Suunnitelma ja tavoitteet ovat nimittäin sanoja, jotka toistuvat Marian puheessa useasti.
– Ei elämän mitään täydellisyyden tavoittelua tarvitse olla, mutta hyvin suunniteltua. Sekä vapaa-ajalla että työssä haluan tietää, mitä on tulossa. Ennakoin, valmistelen ja käyn läpi päivän asiat. Mutta ei sekään haittaa, jos suunnitelmaan tulee särö. Siihen olen oppinut lasten myötä.

Maatalon tyttö
Maria on kotoisin Honkajoelta ja kasvanut maatalossa. Metsä, viljapellot ja luonto olivat lähellä, ja ne kuuluivat tärkeänä osana perheen elämään. Nykyisinkin Marialla on tarve päästä säännöllisesti luontoon – mieluiten veden äärelle tai metsään.
– Luonto on vastapaino työlle. Se rauhoittaa, inspiroi ja antaa ajatuksille tilaa. Luonto ja vuodenajat liittyvät myös monenlaiseen liikkumiseen: se voi olla polkujuoksua, kajakilla melomista, hiihtämistä tai retkiluistelua.

– Suunnittelijana olen aikaansaava ja perusteellinen. En pelkää tyhjää valkoista paperia.

Lapsena ja teininä Maria harrasti hiihtoa, yleisurheilua ja partiota. Hiihto oli niinkin vakava harrastus, että sitä treenattiin vuosikausia viikko-ohjelman mukaan. Silloin käytiin myös valmennusleireillä Lapissa ja lähempänä kotipuolessa Satakunnassa.
– Kuuluin piirikisoissa keskitasoon, en ollut paras, mutta en viimeinenkään. Haastoin itseäni ja kilpaileminen tuntui hyvältä.

Vaikka kilpaurheilu on jäänyt, Marialla on edelleen fyysisiin suorituksiin liittyviä päämääriä. Joka vuodelle on oma tavoite.
– Viime vuoden tavoite oli puolimaraton, jonka juoksin ensimmäistä kertaa elokuussa. Silloin taas huomasin, että pitkäjänteinen harjoittelu on paljon vaikeampaa kuin yksittäinen suoritus.

Itsevarma pelkistäjä
Kaksi taidekoulua käyneenä ja esteettisenä ihmisenä Maria tiesi paikkansa löytyvän luovasta mainostoimistosta. – Visuaalinen silmä on ominaisuus, joka seuraa kaikkialle. Pyykkien lajittelu kauniiseen värijärjestykseen käy ajattelematta. Ruoka taas on asia, jonka suunnitteluun ja tekemiseen käytän paljon aikaa, sillä jo pilkkoessa on nähtävä, millainen lopputuloksesta on syntymässä. Tätä syntyperäistä taitoa käytän suunnittelijana, pienistä kokonaisuuksista syntyy iso visuaalinen linja.

Marian perinpohjaisuus, kunnianhimo ja pitkäjänteisyys ovat piirteitä, joita hän hyödyntää parhaiten brändiuudistuksissa: hän ajattelee laajasti, vaatii asiakkailtaan perusteltuja vastauksia ja hakee yhteisymmärrystä. Kun pohjana on syvä strateginen ajattelu, myös visuaalinen suunnittelu on perusteltua ja pakotonta. Marian kädenjälkeä leimaakin tyylin puhtaus ja itsevarma pelkistys, mikä antaa brändille suuren voiman.

Kun pohjana on syvä strateginen ajattelu, myös visuaalinen suunnittelu on perusteltua ja pakotonta.

Latinan kielen sana gravitas kuvaa Mariaa täydellisesti, hänen käytöksensä on aina punnittua. Kirjailija Niklas Konstigia lainataksemme, Maria ottaa asiat tosissaan ja hänet otetaan tosissaan.

Hennon naisen voima on maagista.

Maria Hahkala x 3

  • Valmistuin Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta.
  • Ensimmäisen Polarin sykemittarin sain vuonna 1993. Mittari on yhä tallessa ja toimintakunnossa.
  • Arvostan aikaa ja kestävyyttä. Kuvissa oleva pöytä on rakas perintöhuonekalu.