Videontuotanto on yksi luovan työn alueista, joissa tekoälyn tuoman muutoksen suuruusluokka tulee hyvin esille. Oletko jo perillä, mitä tekoäly mahdollistaa liikkuvassa kuvassa?
TEKSTI: HENRI RANTALA
Ei ole liioittelua puhua vallankumouksesta. Tekoäly on iskenyt viime aikoina lähes kaikkiin elämän osa-alueisiin ja työnkuviin kovalla ryminällä.
Markkinointialalla generatiiviset tekoälyt ovat jo nyt suuressa roolissa tekstin ja kuvan tuottamisen apuna sekä tehostamassa työnkulkua.
Liikkuvan kuvan ammattilaisena olen saanut myös itse kokea lyhyessä ajassa suuria muutoksia, kun tekoäly on avannut mielenkiintoisia mahdollisuuksia tuotannon jokaisessa työvaiheessa.
Tässä artikkelissa avaan, millaisista vaikutuksista on kyse videon tuotantopuolen ja toisaalta brändien näkökulmasta – vaihe vaiheelta.
Käsikirjoitus ja kuvaus
Käsikirjoitusvaiheessa kielimallit, kuten ChatGPT voivat tuoda nopeasti raakoja tekstirunkoja tai uusia ideoita, joita harjaantunut tekoälysurffaaja voi napata tehokkaasti mukaan kokonaisuuteen.
Luonnosvaiheessa käden käänteessä syntyvät kuvageneraatiot herättävät konseptin tai ajatuksen eloon aivan eri tavalla kuin ennen. Jo varhaiset kuvakäsikirjoitukset ja leiskat ovat vaikuttavampia, kun käsikirjoittajan aisaparina on tekoäly.
Myös kuvauskaluston kehittyminen on jatkunut huimaa vauhtia. Tekoälyteknologiat tulevat varmasti integroitumaan hyvin nopeasti myös kuvaustekniikkaan, kuten esimerkiksi kasvojentunnistukseen, automaattitarkennuksiin ja kuvanvakaajiin.
Videon voi jo tuottaa esimerkiksi valmiista valokuvasta image-to-video -tekniikalla.
Seuraan suurella mielenkiinnolla myös täysin tekoälypohjaisen videon nopeaa kehitystä ja sitä, milloin siitä tulee lähtökohtaisesti täysin uskottava “oikean” videokuvan rinnalla. Valokuvissahan näin on jo osittain tapahtunutkin.
Videon voi jo tuottaa esimerkiksi valmiista valokuvasta image-to-video -tekniikalla tai ainoastaan tekstisyötteellä (text-to-video).
Videon editointi ja käsittely
Editointipöydällä erilaiset tekoälytyökalut ovat olleet arkipäivää jo tovin. Ennen tunteja vienyt ääniraidan siivous ja dynamiikan korjaus voidaan nykyään toteuttaa automaattisesti sekunneissa. Jälki on käytännössä yhtä hyvää kuin käsipelilläkin.
Myös esimerkiksi rutiininomaiset kuvan leikkaukset voidaan jo tehdä tekoälyavusteisesti, esimerkiksi teknisissä monikameratuotannoissa, kuten haastatteluvideoissa.
Sisältötietoiset kuvan korjailut ja objektien poistot, jotka ovat jo vuosia olleet valokuvan puolella käytössä esimerkiksi Photoshopissa, ovat tulleet nopeasti käyttöön myös videoeditoinnissa.
Eikä tekoäly jää lepäämään edes varsinaisen tuotannon ja videon valmistuttua.
Videoiden kohdentaminen loppukäyttäjille tapahtuu jo nyt vahvasti tekoälyalgoritmeja hyödyntäen, erityisesti sosiaalisessa mediassa, kuten TikTokissa. Tämä mahdollistaa aiempaa personoidumman sisällön tarjoamisen katsojille mieltymystensä mukaan.
Tekoäly ohjaajana – vai tekoälyn ohjaajana
Mitä tekoälyn tuoma teknologinen muutos tarkoittaa liikkuvan kuvan tekijän ammatillisen roolin kannalta? Kehittyykö oma tehtävä uudenlaiseksi – vai muuttuuko se kokonaan turhaksi?
Tuskin sentään. Itse olen jo jonkin aikaa mieltänyt oman urakehitykseni johtavan pikkuhiljaa erilaisten tekoälyjen luovaksi ohjaajaksi. Voisinko siis tulevaisuudessa toimia kenties uudella tittelillä Artificial Intellicence Art Director (AIAD)?
Voisinko siis tulevaisuudessa toimia kenties uudella tittelillä Artificial Intellicence Art Director?
Jo tämän artikkelin kirjoitushetkellä työnkulkuni AI-ohjaajana voi edetä suoraviivaisesti ja pääpiirteittäin seuraavanlaisesti. Otetaan esimerkiksi hypoteettinen pankkipalvelun mainos.
Tässä esimerkissä olen jättäytynyt ohjaajan roolissa vähäisemmälle ja hyväksynyt pitkälti ensimmäiset AI:n tekemät generaatiot.
1. Valitsen sopivan tekoälykirjoittajan, joka auttaa jäsentämään käsikirjoituksen ja konseptin. Valitsen monista generoiduista aineistoista mielestäni parhaat palat ja yhdistelen ne.
Kun kokonaisuus on valmis, jäsentelen sitä edelleen kielimallin kanssa uusilla generaatioilla niin kauan, kunnes olen tyytyväinen lopputulokseen.
2. Luon kuvakäsikirjoituksen valitsemallani kuvageneraatiosovelluksella. Voin esimerkiksi kehottaa tekemään ensin koko käsikirjoituksen, jonka jälkeen korjaan kokonaisuutta yksittäisillä otoksilla.
3. Teen hyväksytyn kuvakäsikirjoituksen pohjalta AI-generoidut videot valitsemillani sovelluksilla.
4. Luon käsikirjoituksen pohjalta tarvittavan spiikin AI-puhegeneratiolla. Valitsen esimerkiksi spiikkerin sukupuolen, aksentin ja tunnetilan. Myös musiikin ja ääniefektit voi halutessaan generoida tekoälyllä.
5. Yhdistän assetit editointisovelluksessa, johon sisältyy myös AI-avusteista editointia.
6. Valmista tuli! Voit katsoa täysin AI:n luoman pankkimainoksen YouTube-tililtämme.
OBS. Tämä ei toki oikeasti ole vielä julkaisukelpoista materiaalia, mutta jo nykyisellään vastaavat työt saattavat toimia tuotannon alkuvaiheessa ideoiden herättelijöinä.
Uskon, että tämän tyyppinen “AI:ta ohjastava” kehityssuunta pätee kaikissa, myös markkinointialan, työtehtävissä konseptisuunnittelusta luovaan johtoon.
Vaikka generatiiviset tekoälyt voivat tarjota ideoita ja avustusta, ne vaativat edelleen luovan ammattilaisen ohjausta ja inhimillistä näkemystä.
Mahdollisuuksien rajat venyvät
Mitä nämä muutokset tarkoittavat asiakkaan, videon tilaajan kannalta? Ainakin sitä, että realistisen budjetin ulkopuolelle aikaisemmin jääneet ideat voidaan nykyään toteuttaa helpommin.
Käytännössä tämä rohkaisee ajattelemaan isommin. Ennakkoluulottomia, ideoita ei kannata jättää pöytälaatikkoon, sillä jopa hullunsuuret ideat saattavat ollakin täysin toteutettavissa tekoälyn avustuksella.
Jopa hullunsuuret ideat saattavat ollakin täysin toteutettavissa tekoälyn avustuksella.
Uutta on myös se, kuinka helppoa pieniä mokia ja puutteita on korjata jälkikäteen. Parhaimmillaan tämä voi tarkoittaa asiakkaan omien vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä ja tuotannon joustavuuden paranemista.
Vaikka lähes rajaton jälkieditointi on kasvavassa määrin mahdollista, laadukkaassa tuotannossa hyvä taustasuunnittelu on toki edelleen avainasemassa. Ehkä mahdollisuus korjata “kaikki editissä” voi pahimmassa tapauksessa jopa johtaa kiireeseen tai epäselviin konsepteihin?
Kärjistäen: ei-kiinnostavasta viestistä tai sekavasta ideasta ei tekoälykään pysty kiillottamaan vaikuttavaa sisältöä.
Inhimillinen “X-tekijä” tuotannossa
Viime aikoina olen törmännyt sosiaalisessa mediassa ja lähipiirissäni kommentteihin, kuten: ”jos tämä ei olisi tekoälyllä tehty, arvostaisin tätä”. Tällainen inhimillisen osaamisen arvostuksesta kumpuava kommentti on ymmärrettävä näkökulma.
Tilannetta voisi verrata siihen, että jos ihminen osaa esimerkiksi Piin neliöjuuren 150 desimaalin tarkkuudella, suuri osa ihmisistä olisi tästä ällikällä lyötyjä. Jos tietokone tuottaa vaivatta ja nopeammin esimerkiksi 5000 Piin desimaalia, kukaan ei vaikutu.
Tämä kuvastaa perustavanlaatuista jännitettä teknologian ja inhimillisyyden välillä. Koneet, erityisesti tekoäly ja automaatio, ovat kyvykkäitä suorittamaan tehtäviä nopeasti, virheettömästi ja väsymättä. Ne edustavat suorituskykyä ja tehokkuutta, mutta niiden toiminta on rajoittunutta siihen, mitä niille on ohjelmoitu tai mitä ne ovat oppineet datan perusteella.
Toisaalta ihmiset tuovat pöytään ammattitaidon, joka sisältää paitsi teknisen osaamisen, myös luovuuden, empatian ja eettisen harkinnan. Ihmisen kyky sopeutua ennakoimattomiin tilanteisiin, ymmärtää monimutkaisia emotionaalisia konteksteja ja luoda syvää merkitystä työnsä kautta on ainutlaatuista.
Tekoälyn ja koneoppimisen kehittyessä koneet alkavat osoittaa kykyjä, jotka ovat perinteisesti mielletty inhimillisiksi.
Tämä vastakkainasettelu ei kuitenkaan ole aina niin mustavalkoinen. Tekoälyn ja koneoppimisen kehittyessä koneet alkavat osoittaa kykyjä, jotka ovat perinteisesti mielletty inhimillisiksi, kuten adaptiivisuus ja ongelmanratkaisu.
Keskustelu suoritteesta vs. ammattitaidosta on siis jatkuvasti kehittyvä dialogi, jossa teknologian ja inhimillisyyden rajat haastetaan ja määritellään uudelleen.
Ihmisiin vetoavan brändin rakentaminen ja mielikuvien luominen ovat keskeisiä elementtejä mille tahansa menestyksekkäälle liiketoiminnalle. Jos verrataan kaksi tasalaatuista tuotetta, erot syntyvät tarinoiden ja mielikuvien tasolla ja esimerkiksi sillä, miten tuote on valmistettu.
Käsin tekemisen arvo näyttää monissa asioissa säilyvän, jopa voimistuvan.
Kysymys inhimillisen tuotannon arvostamisesta on kiinnostava, koko ajan ajankohtaisempi keskustelu. Tekoälyvallankumouksen keskellä käsin tekemisen arvo näyttää monissa asioissa säilyvän, jopa voimistuvan.
Siellä, missä yhdistetään tehokkaasti teknologian mahdollisuudet ja puhdas inhimillinen osaaminen, voidaan rakentaa ennennäkemättömän vaikuttavia, erottuvia sisältöjä. Tässä on todennäköisesti voittava yhdistelmä brändeille tulevaisuudessa.
Lähteet
Selitystä AI-generoiduista videoista
https://research.runwayml.com/gen2
Videoeditoinnin markkinajohtaja Adobe esittelee uusia AI-ominaisuuksia tiedotteessaan:
https://www.adobe.com/products/premiere/ai-video-editing.html
Artikkelissa käytetyt AI-sovellukset
ChatGPT
DallE 3
Play.HT
Runway